keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Aikani täällä osa 1

Rakkaat lukijani.
Aikani on niin kortilla täällä, mihinkään ei ole enään aikaa!!
Huoneenikin näyttää toisinaan tältä. Vaikka hyvin järjestelmällinen ihminen oikeasti olen!!
Tai no tässä postauksessa ei ole kyllä mitään hirveän hyvää selkeyttä tai ei mee sellasta punaista lankaa, pahoittelen.  Tää on siis ensimmäinen osa näistä kuulumisista. Asiaa olis tulossa niin paljo, et tääki on jo yksistään niin pitkä!
Huone.



Siispä tietokoneellakaan ei ole tullut istukseltua. Olen jättänyt urheilunki vähän vähemmälle, että on aikaa enemmän perheeni kanssa!! Mutta tässä nyt tulee juttua mitä olen tehnyt pääsiäisloman jälkeen! :)
Olen puhdistanut mun jalkapallokengät! :) Vaikken enään jalkapalloa täällä pelaa, mutta jalkapallo on siltikin mun ihan ykkössuosikkilaji! Se on vaa aivan parasta, se tunne ku pääsee kentälle pelaamaan jalkapalloa! <33

Vapaa-aika
Sit me ollaan käyty perheen kanssa vapaaaltaalla uimassa. Siis sellasella altaalla, jossa on kalojaki uimassa. Ja mä oon vähä rakastunu hyppii yhestä metristä!! (oon oppinu jopa pää edellä hyppäämään ;)) Ja voitteko arvata, mä uskalsin hypätä kolmesta metristä!! Se oliki kyllä niin vaikiaa!! Mua pelotti ihan sikana. Se pelko suurenee koko ajan ku lähestyn sitä vettä. SE pelko on ihan vietävän suuri ku pääsen veteen asti. Ja joka hyppykerran jälkeen tuntuu et pelottaa vaa enemmän ja enemmän. Mä siis pelkään (vähä) korkeita paikkoja! :D
Äiti vähä leikki kekseillä! ;)
 Uinnin jälkeen vähän punainen! :D

Sit mä kävin kerran yksin uimassa 3,6 kilometriä (144x25m). Mä en ottanu asiasta selvää ennenku tein sen ja se oli vähän liian lyhyt. Eli trithlonissa se uinti matka on 3.8 km. Eli vähä jäi liian lyhyeksi. Ois siinä vielä sen 200 metriä jaksanu!! (Pikkusisko vähätteli jo alkukeväästä, et en mä saa suoritettua sitä koskaan, nii pakkohan se oli sitte tehä! ;)) (JA siis mullahan on vielä tavoitteena joskus se triathlon suorittaa! Mut mulla on vielä vuosia aikaa treenata sitä varten! :))

Ja sitte kerran vajaan kahen tunnin käsipallo treenien jälkeen kävin vielä juoksulenkillä, sillee et äiti pyöräili. Mä sanoin äitille lähtessä, et mä en varmaan jaksa ku 5 km juosta, ku oon ihan poikki. Niin äiti sit kerto kotona et sä juoksit 7.7 km. No olin tyytyväinen, mut sen jälkeen mä olin aika poikki!! Mut niin hyvä fiilis!! Mä oon aatellu et vois kävästä juokseen ton uudestaa. Mun lempipuuhiin EI kuulu nimittäin juokseminen!! :D ( korjatessa tajusin, että kävin sen juoksemassa uudelleenkin, se oli aika huippu reissu, ku juoksu vain luisti alku matkan takkuilujen jälkeen!!)
Hyvät fiilikset sen jälkeen!
 Ja sitten vihdoinki salaattia naamariin!! Ja jälkiruuanki olin ansainnut!!

Ja sitten tota noin, hmm

Me vietettiin vappua perheen kanssa vähä etuajoissa, koska 1.5 oli pyöräilyreili. Eli pyöräiltiin se joku 24 km yhessä ja sit no me pyöräiltiin kotoa lähtöpisteelle ja takasi ja yhteismatkaksi tuli 52 km, mitä pyöräiltiin. Mulla oli niin koko päivän pää kipee siellä, se oli yhtä tuskaa. Se pää oli vielä viikon senki jälkeen kipee! Mut siis tää reili oli sellanen, et meillä oli sellasia tehtäviä miten pääsi seuraavalle rastille ja sielläki oli sitte tehtäviä. Ja se kesti kyllä koko päivän. Joukkueita osallistu 14. Voitaja joukkue joutuu organisoimaan seuraavan vuoden tapahtuman, ja siksi me ei haluttukkaan voittaa. Meidän perhe on tehnyt sen niin useasti! Ja toinen paikka ois ollu liian epävarma, me ei haluttu voittaa, vaan me haluttiin siltiki pokaali ja me tultiinki kolmansiksi ja me saatiin pokaalli!! Se kyllä palkitsi sen pääkivun!! :D
Mun tää perhe täällä lähtee heidän kesälomalla eli elokuun alusta pyöräilemään eurooppaan kuudeksi viikoksi. Niillä on tarkotus pyöräillä joku yli 2000 kilometriä. En sitä niin tarkkan tiedä, mutta kuusi viikkoa ne pyöräilee, ja tää oli vähä harjotusta sitä varten! ;)
eli ryhmämme numerokin on 3!

 Tehtävälappuja!

Tämä oli vähä sellanen, et etpä pääse puusta pitkälle, jos et tiijä mitä nää tarkottaa!

 Yksi tehtäväpaikka!

 Matkanvarrella. Mulla ikuiset lapaset matkassa!

Ruokaa!!! Olin nii nopee, ku oli lihaa tarjolla!

Meidän joukkue. Eli äiti ja kaks siskoo!
Yksin pokaalin kanssa!

Ja siis munkit ja tippaleivät kelpas perheelle!! Ne rakastu ihan. Sima ei ollu niinkään niiden juttu! :D  Tippaleivät tulossa! Tein Gluteenittomia sokerittomia tippaleipiä, niin niistä tuli tosi hyviä. Ne maistu ihan normaalilta, mut ne oli tarkotettu vähä niinkö niille mun pikkusiskoille, jotka ei siis syödä sokeria ja ne syö gluteenitonta ruokaa. Se on heille hyväksi!

 <3 Ilman vappua mä en vois elää!! Se on ihan ehoton, mitä pitää juhlia!

Sima!


Vähän koulusta.

Eli olen kirjoittanut koulussa kaikki kokeet mitä vastaan on tullut ja olen suoriutunut niistä kyllä ihan hyvin. Osan olen jo saanut takaisin ja mutta olen tosi tyytyväinen. Kemian kokeen saimme takaisin ja en todellakaan ollut huonoin. Vaikka en ymmärtänyt edes kokeessa kaikkia tehtävänantoja sain silti paremman arvosanan kuin moni muu luokassamme. Mut kokeet meni tosi hyvin! Mä päädyin tässä jokin aika sitten siihen, että en ota nuomeroita, koska mulla oli niin kova stressi niistä ja olen ihan tyytyväinen päätökseeni. Mähän halusin vähän rennomman vuoden kuin normaalisti suomessa ja mä en halua kuitenkaan suomessa korvata mun lukion kursseja, mulle on tärkeemäpää että opiskelen ne lukiossa uudelleen. Mähän olen kuitenkin täällä opiskellut paljon asioita, mitkä tulee ens vuonna lukiossa, mutta osaan ne sitten paremmin ens vuonna!! ;)

Sitten tällaiset on mun jokapäiväiset eväät koulussa! :)

Ja ahkeraa Biologian opiskelua!

Olemme tutkineet biologian tunneilla myös maata ja eliöitä mikroskoopeilla. Se oli hauskaa, mutta tosi llöttäviä ne oli. Tuosta kuvasta löytyy siis yksi toukka! ;) Löytyykö?? ;)

 Muihin aiheisiin!

Karjalan piirakoitaki on tullut tehtyä, korvapuustejakin leipasin tässä yks päivä!! :)
Minä. Vähä jo vanha kuva tai siis no ainaki kuukausi sitte otettu! :) Mut vähä selfieitä teille!
Yhtenä aamuna ennen koulua kävin torilla syömässä Currywurstia. Meillä on siis joka torstai täällä viikkomarkkinat torilla. :)

Kerran odottelin liikatunnille!! Tai no oikeestaa aina ootan jonku kaksikymmentä minuuttia. Saksalaiset ei oo koskaan ajallaan missään. Ne vaan haluaa olla, mut ei ne vaa osaa..

Kotona sain ratkastua tän! Pikkusiskot sano et ne ei saa sitä koskaa oikein, et ei sitä voi tehä, nii minäpä sitte tein! ;)

Tässä tulee taas joku päivä sitten seuraava osa!!

-Marjo

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti